Viisaat koirat kirmaavat näillä niityillä silmät kiinni. Armel on juurilleen uskollinen ja sille lähes kaiken tarvitsee olla suurta. Armelissa on onneksi myös suurta asennetta ja solidarisuutta. Ensimmäinen ratakierros avoimesta kopista sujui omaan, isojen poikien tyyliin, mutta tinkimättömällä paatoksella, jota se on osoittanut ensimmäisistä rättileikeistä lähtien. Salukikerhon maastopyörähdyksen se veti juoksuiltamissa vielä liikuttavammin. Maastokirjat on ehdottomasti tilattava ennen ensi kautta, kun kisatkin tulevat meidän luokse.

My name is Armel, just Armel

Pieni elonmerkki blogiin näin yhden kuvan myötä. Armel poseeraa reippaana "1 vuotta ja risat"-rokotusten jälkimainingeissa. Viilenevät aamut sopivat meille täydellisesti, vaikka Armel saisi kyllä luopua tuosta välikausitakistaan ennen oikeaa syksyä. Hurmaustehoja se ei onneksi vähennä. Testattiin tänään muutamaan turistiin, joiden luokse Armel vain päättäväisesti veti ja pysähtyi eteen ihasteltavaksi. Melkoista itseluottamusta! Mutta jatkamme furminaattorilla. Toivottavasti myös Armel välttelee setteritrimmiä ja Kouvolan näyttelyssä kauneusharjoittelu kantaa hedelmää.