Näillä mennään

Terveisin Ditchwater Val'. Kuraa, kuraa. Setterienergia suuntautuu ensimmäisen viiden minuutin kuluessa kuraojaan ja saluki yritää urheana perässä. Onneksi se varoo hipiäänsä sen verran, että uskaltaa päästää takaisin (suojattuun) autoon. Lähes ainoa valkoiseksi jäänyt alue löytyi sentään heijastinliivin alta. Ulkoiluttajatkin pureskelivat hiekkaa ja pyyhkivät roiskeita naamalta. Lunta odotellessa on pikkuvalot jo ripustettu ovien ylle.

Synkkien ja myrskyisten iltojen unohtamiseen elokuvaraati suosittelee Tähtisumua.

Iloiset koirat metsässä

Kamera seurasi mukana, kun lähdettiin aamupäivälenkille metsään. Hangen perusteella olimmekin päivän ensimmäiset ulkoilijat. Puista tippui vettä päälle ja oli kovin märkää, mutta kumisaappaat sentään turvasivat menoa jonkinverran. Pojat juoksivat vauhdilla ja tekivät mahtavia zen-loikkia melkein pysähtyen ilmalentoon ja välillä joivat lätäköistä. Hurjasta maastosta selvittiin kodin lämpöön ja pian lähdetään odotettuja vieraita junalle vastaan.

Korvapuusteja ja koirapuistoa

Kuten vuosi sitten, myös tänään tuoksui pulla. Kestitsimme myös vieraita, jotka vietiin kaupungin koiramaisimpaan turistikohteeseen, koirapuistoon!

Valo tietää näyttää mallia, kuinka täällä leikitään.

Koirakaverien kerhoilta

Koko päivän odoteltiin kaveria.


Pienen kanssa on reilua leikkiä sen omalta tasolta.

Viikko sitten. "Tassupesulle" on taas se toimi, joka aiheuttaa vilpittömän oloista hämmästelyä "jaamäävai". Possukorvat ovat kuitenkin niin mainio juttu, että suihkun alla pyörähtää valkoinen saluki ja pian korva on jo piilossa.